Pohjapiirros

Pohjapiirros

lauantai 30. toukokuuta 2015

Koristellako vaiko ei?

Olen tottunut siihen, että kaikki paikat on täynnä tavaraa. Kaapit, pöydät, hyllyt, kaapin päällykset ja aluset... Olen "koristeellinen" ihminen, pidän itselläni koruja, mutta koristelen myös kotiani. Tauluja joka nurkassa seinät täynnä.

Mutta. Nyt olen muuttunut ihminen. Vai olenkohan, ehkä vain kuvittelen?

Ainakin nyt tuntuu, että tavaraa on liikaa ja haluan pelkistää, pelkistää ja pelkistää. Vaiks en millään malttaisi luopua rakkaista ja kauniista tavaroista, yritän pitää pääni kylmänä ja kulkea kohti minimalismia kodin sisustuksessa.

Yksi päätös tehtiin heti keittiötä suunitellessamme. Kaapinpäällyksiin ei laiteta MITÄÄN. Kiusaus käy välillä kestämättömäksi. Auttakaapa siis. Saako olla tämän verran jotain? Vai vedetäänkö luudalla alas nuokin?

Se nyt on sanomattakin selvää, ettei tuota lyhtyä katon rajassa voi polttaa...





Aivan asian vierestä. Siellä nököttää kaksi peltipurkkia. Muuten täsmälleen samalaisia, mutta toisessa on Marimekon unikkoa. Pelkkä valkoinen n. 3 euroa ja Marimekon 16 euroa. Enkä edes tiedä, kumpi on nätimpi.

Onkohan tässäkin asiassa totta vanha viisaus "jos pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden"?

Mervi

torstai 28. toukokuuta 2015

Ei rakasta, rakastaa, ei rakasta,....

Tuommoista mietintää täällä on käyty olohuoneen sisustamisen kanssa. Lukijoidenkin mielipiteitä on kuultu ja omaa sisäistä ääntä ja puolison... Tunteet vaihtelee ja päätös horjuu.



Itse teen päätökset tunteiden ristiaallokossa, mutta onnekseni minulla on aviomies, jonka päätöksenteko tapahtuu pääasiassa järjen kanssa.

Yhtenä iltana istuessamme telkkaria katsomassa, hän kysyi: "Oletko nyt ihan varma, että haluat tämän sohvakaluston pitää?" Olinhan minä... ollut.

Mutta kun ne ei natsaa yhteen: lattia, verhot, kalusto ja matto. Ei sitten mitenkään. Joku/jotkut pitää vaihtaa. Ja kun ajatellaan järjen kanssa: kummallakin on vaikeuksia sohvakaluston kassa. Mies ei tykkää istua liian pehmeässä sohvannurkassa ja minun lonkilleni nojatuoli on aivan liian matala. Mutta kun se on niin kaunis.

Siinä se päätös sitten kuitenkin syntyi, loppujen lopuksi aika helposti. Sohvakalusto lähtee kiertoon. Alunperin hommasin tuolit putiikin eteiseen ja sohvan konttoriini. Nyt toivon, että joku haluaa kauniin "vanhanaikaisen" rokokootyyppisen kaluston. 200 euron hintaan.


Arvatkaas vaan, miksi toi tyyny on noin pöhkössä paikassa? Nokun joku hilaa sen tuolin aina kiinni tapettiin, mihin on jo tullut jälki. Oishan sen voinut kuvaa varten poiskin ottaa.

Mervi

tiistai 26. toukokuuta 2015

Paikka keräyspaperille


Mihin tiputtaa päivän lehdet, jotka odottavat keräykseen päätymistä? Mietimme erilaisia lehtitelinevalihtoehtoja. Tällainen oli vanhassa kodissa, sinne sopi just eikä melkein. Kauniin mallinen, mutta niin vääränsorttinen nyt.


Minulla oli ylimääräisenä yksi metallinen sepän vääntämä teline. Siihen suunnittelin kangaspussin. Meinasi jo hermot mennä, kun olikin aika hankala ommeltava. Siinä vaiheessa kun olin jo päättänyt heittää ompeluksen romukoppaan, tein myönnytyksen, jota häpeän.... Vuori on yläreunastaan aivan kelvottomasti kiinnitetty. Jos nyt niin käy, että tämä jää lopulliseksi versioksi, pitää tuo ruma reuna korjata. Ainakin värinsä puolesta sopii "kuin nenä päähän" tämä lehtikori keittiön nurkkaan.




Onko mielipidettä? Ruma vai korjattava vai "ihan hyvä"?                                                                      Mervi

maanantai 25. toukokuuta 2015

Keittiö vaihe III

Noniin, viimeksi esittelin keittiön uuden pöydän ja tuolit. Joku jo kysyikin, että mistä ne on hankittu. Koko setti on Maskun Kalustetalon mallistoa ja saimme sen edulliseen markkinahintaan. Mikä lie markkinat siellä silloin? Taisi olla siinä viiden sadan euron luokkaa koko alennettu hinta.

Nyt esittelen teille muun osan keittiötä. 

Ensimmäisen kuvan vasemmasta reunasta tullaan keittiöön. Työskentely tapahtuu kokonaan tällä seinustalla, missä on astianpesukone, mikro, tiskiallas, hella ja uuni.

Kaapit on korkeakiiltoiset valkoiset ja vetimet mahdollisimman huomaamattomat

Välitilaan valitsimme valkoisen lasin

Kaikki keittiön koneet ovat Siemensin, myös tämä induktioliesi
Peränurkkaan jouduttiin tekemään "lovi", jotta alhaalta aukeava ikkuna mahtuu aukeamaan.

Peräseinällä on huoneen ainut ikkuna ja sen alla vanhanaikainen patteri
Vastakkaisella seinällä on pöytäryhmä ja kylmäkalusteet + kuivaruokakaappi
Tässä näkymä ikkunalta olohuoneeseen päin
Mikro on myös Siemensin mallistoa

Tämän kauniin korkean hanan ja ison altaan ansioista isojenkin asioiden pesu onnistuu



Tässä tummassa tasossa ei hevin näy mikään. On myös helppo pyyhkäistä puhtaaksi.
 


Ovesta suoraan eteen katsottuna on tämä iso kaappisydeemi. Alunperin tähän comboon piti tulla kaksi kuivaruokakaappia, mutta toinen oli pakko jättää pois, koska pöydälle ja tuoleille ei olisi jäänyt tarpeeksi tilaa. Nyt näkymä on jokseenkin ontuva, toispuoleinen. Tähän tulee vielä hiukan korjausta, koska kaapin aukeamisessa on ongelmia.

Halusimme ovien avautuvat juuri noin, jotta minun on helppo nostaa kaapista tavaraa suoraan pöytään, vaikka istuisin pyörätuolissakin. Siemensiltä on jääkaappi ja pakastin.

Miltäs näyttää? Huomaatko heti jotain puutteita tai virheellisiä valintoja? Voisitko kuvitella omaa keittiötäsi näin pieneen tilaan?

Appropoo, laitetaas tähän kuva meidän entisestä keittiöstä:



Kovin on erilainen, mutta me olemme uuteen keittiöön kovin ihastuneita ja tyytyväisiä.

Mervi


sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Keittiö vaihe II b

Tänään saimme keittiön "kuntoon". Valmis se ei vieläkään ole, mutta nyt jo näkyy, että kiva siitä tulee!
 

        
     
 

Väreiltään tämä pöytäryhmä on juuri täsmälleen oikea, musta-valkoinen kun kerran on. Pöydän reunaa kiertää tuollainen rosterinvärinen nauha, joka sopii sekin mainiosti muuhun keittiöön. Noista jaloista en ollut ensin ihan varma, kun ne on tuollaiset kapenevat. Mutta eipä ne pahatkaan ole.

Erityisen iloinen olen kahvoista tuolin takana. Minun kun on yhdellä kädellä hankala tuoleja siirtää, jos ei saa mistään kunnolla kiinni. Nämä on vielä kevyetkin, joten siirteleminen käy ketterästi. Keinonahka saattaa kesällä ja pitkillä istunnoilla alkaa hiostaa - sen näkee sitten - tai paremminkin tuntee...

Ehdottomasti oikea valinta oli valkoinen pöytä, kun lattia on tumma. Vielä mietimme lasikannen hankkimista. Joku mainitsi, ettei se oikein hyvin pysyisi paikallaan, en tiedä, kun ei ole kokemusta? Tykkäisin välillä laittaa vaiks pikkuliinoja sinne lasin alle. Me ollaan niin kovia murustamaan, että pöytäliinat sinällään on hankalia. Nämäkin tabletit, jotka hankin, ovat sikäli työläitä pitää siistinä, kun ovat tuollaisia reikäisiä.






Kaiken kaikkiaan - tästä on kiva lähteä viimeistelemään keittiötä. Hyllyä seinälle, tauluja, koriste-esineitä? Saas nähdä.  Mervi


Keittiö vaihe II

Vihdoin pääsimme lopputulokseen keittiön pöydän ja tuolien kanssa. Lopputulokseen, joka miellyttää oikein paljon meitä kumpaakin, minua ja myös miestäni. Valinta osui Maskun Kalustetalon kohtalaisen edulliseen settiin.

Aika kova homma oli kasaamisessa.




mervi
menen välillä katsomaan Amazing Racen ja tulen sitten jatkamaan.....

perjantai 22. toukokuuta 2015

Keittiö-laatua

Tänään kävivät P:n edustajat katsomassa meidän uutta keittiötä. Joka siis on heiltä tilattu. Kerroinkin jo, että vähän on keittiö vielä keskeneräinen - sanotaanko näin, että viimeistä silausta vaille. Olen odottanut näitä korjauksia tehtäväksi, ennen kuin sen teille esittelen.

Olisikohan vähän savua ollut ilmassa, sen verran tiukkaa oli sanailu? Kaikille eduksi olisi kuitenkin se, että olisimme täysin tyytyväisiä keittiöömme. Vai onko se mahdollistakaan? Korjausta vaativat toimenpiteet luvattiin hoitaa ja uskon, että se tulee tapahtumaan. Ajan kanssa.

Mites teillä on käynyt? Oletko itse suunnitellut keittiön? Oletko onnistunut saamaan toimivan? Jos et, niin mistä kiikastaa? Onkohan niin, että aina jää jotain "ensi kerralla paremmin" - sanomista.

Terveisiä vaan M ja A!

Remppa-Mervi


sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Ehkä näin....?

Tämä postaus tuskin kiinnostaa lukijoita, mutta laitan tähän enemmänkin itselleni muistiin. Luulen, että jälkeenpäin on hauska katsella, miten kokonaisuus hahmottuu...

Olen vanhemmaksi tultuani tunnistanut itsessäni yhden (!) hankalan piirteen. En kykene hahmottamaan asioita näkemättä. Sisustuksessa se tarkoittaa sitä, että ensin pitää kokeilla ja sitten vasta tiedän, toimiiko joku järjestys tai väri.

Olohuoneen sisustusta on nyt aloitettu. Ensin väännettiin ja käännettiin huonekaluja. Sitten verhoja. Nyt on vuorossa matto/matot. Annas olla, kun päästään tauluihin, huhuh!

Pienikin muutos auttaa. Saattaa auttaa. Otimme valkoisen maton pois ja jätimme vain plyyssisen. Hiukan parempi, muttei hyvä kuitenkaan. Nyt täytyy vaan malttaa mielensä, että pääsee ensi viikolla mattokauppaan.



Harmaa ja ruskea ei vaan sovi yhteen. Tai tarkemmin sanoen, nämä sävyt. Kylmä ja lämmin.

Mervi

lauantai 16. toukokuuta 2015

Matto-ongelmaa edelleen...

En ymmärrä, mitä me tehdään olohuoneen sisustuksen kanssa. Se on vielä ihan keskeneräinen, koska iso elementti - taulut - puuttuu kokonaan.

Olohuone on keittiön yhteydessä, iso oviaukko vaan erottaa ne. Keittiö on moderni musta-valkoinen. Olohuoneeseen jatkuu sama harmaa laminaattilattia kuin keittiössä.

Lattiaan sopivat erinomaisesti Vallilan harmaat verhot.

Mutta.

Näihin ei sovi sohvakalusto eikä myöskään ruokailuryhmä, jotka ovat keskenään samanlaista rokokoota, tai ainakin sen tyyppistä. Molemmat tykätään vanhanaikaisesta kalustosta ja siihen sopivasta kattokruunusta, jonka huusin huutokaupasta. Se on kyllä vähän ylisuuri tähän pienehköön olohuoneeseen, mutta ei haittaa.

Sensijaan haittaa tuo kylmän harmaan ja lämpimän rusehtavan liitto. Emme keksi ollenkaan, minkälainen matto tähän yhdistelmään sopisi. Nyt haettiin vintistä vanha plyyssimatto, jonka luulin jo hävitetyn. Tämä matto on varmaan ensimmäisiä hankintoja yhteiseen kotiin noin 40 vuoden takaa.

Matto sopisi oikein hyvin kalustoon, mutta se ei sovi ollenkaan verhoihin.

Kumpaa linjaa lähtisi viemään eteenpäin? Vaihdetaanko kalusto vai verhot?


Taas kerran totean, että joskus kuvassa ilmiöt näyttävät selvemmiltä kuin luonnossa. Tästäkin kuvasta hahmotan vielä paremmin ongelman. Miten sinä ratkaisisit tämän?

Mervi

perjantai 15. toukokuuta 2015

Olohuoneen mattoa ei löydy

Pitkään aikaan meillä ei ole ollut mattoja lattialla. Jos olisi, tod.näk. kompastuisin niihin  - kyynärsauvojeni kanssa. Olohuoneeseen olemme kuitenkin päättäneet ostaa ehkä kaksikin mattoa.

Valinta vaan on todella vaikeaa. Kaksi tyyliä vähän riitelee olohuoneessa. Lattiamateriaali ja verhot ovat modernit, mutta kalusteet vanhanaikaset, rokokoota. Eikä pelkästään tyyli, vaan myös väritys on kahtaalla, toisaalta kylmää harmaata ja lämmintä ruskeaa. Mahdoton yhtälö ratkaistavaksi, ehkä?

Tänään kävimme valitsemassa kolme saman sarjan mattoa. Kuvittelimme niiden sopivan. Mutta ei, ei sitten millään. Materiaalia en saa näihin kuviin oikein vangittua.





Nämä taitavat olla liian "ohutta" materiaalia. Kai tuollaisiin kalusteisiin pitää sitten valita joku plyyssimatto, noeikai?

Onneksi nämä ovat vain kokeiltavana. Todettiin että onkin paras ottaa kotiin sovitettavaksi, kaupassa kaikki näyttää ihan toisenlaiselta.

Ehkä meidän pitää ensin laittaa olohuone valmiiksi muilta osin ja sitten vasta miettiä mattoa. Nyt puuttuu seiniltä taulut - luulen, että nekin vaikuttavat paljon fiilikseen. Sohvatyynyt pitää vaihtaa, ei oikein ruusut enää sovi.

Mervi

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Pakko laittaa suihkuverho

Mikään niin inhottavaa suihkussa, kun muovinen suihkuverho, joka liimautuu kiinni ihoon. Siksi vastustin voimakkaasti sellaisen laittamista. Mutta heti ensimmäisellä suihkuttelukerralla totesin, että liian paljon roiskuu vesi ylt'ympäriinsä.

Olisin mieluummin ottanut suihkuseinämän, mutta sen kanssa ei pyörätuolilla mahdu suihkun alle.  Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis suihkuverho.

Kun sisustaa vain yhdellä värillä, on minkä tahansa jutun valitseminen helppoa. Kun kaikki on harmaata, suihkuverho on tietysti myös. Tässä vaihtoehdossa on sentään useamman sävyistä harmaata. Vielä en ole käytännössä kokeillut, miten hyvin tai huonosti tämä toimii.





Aivan selvästi tuo kaipaa silitystä, mutta en hennonnut miestäni heti käskeä sitä pois ottamaan.... Täsmälleen oiken pituinen se ainakin on. Auts, siellä näkyy yksi ruma listan pää!

Mervi